Saturday, April 21, 2012

Vihdoinkin yhdessä!


Vihdoin minäkin (Tytti) pääsin unelmieni matkakohteeseen, tuohon maahan josta olen unelmoinut lapsesta lähtien: Intiaan!

Sain esimakua tulevasta jo Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa odottelin pääsyä Delhin koneeseen peri-intialaisen näköisten ihmisten ja turbaanipäisten sikhien seurassa. Lento sujui vähäunisesti ja ilman sen kummempaa säätöä, ja se jäikin viimeiseksi säätö-vapaaksi kokemuksekseni sitten puoleentoista viikkoon!
Saapuessani lentokentälle minua odotti ilmassa leijuva tuoksu, Intian ominaistuoksu: ripaus mausteita, pölyä, kuumuutta ja aavistus erinäisten eritteiden hajua. Immigration sujui ongelmitta (!) ja kentän ulko-ovilla minua odotti unisen hymyilevä Gandhi-paitainen hippi: Mieheni! <3

Taksi hotellille, ihana chapati-aamiainen suuhun, unta palloon ja loppupäivä unenpuutteen tuomassa pökkelössä. Jopa unenpöpperössä saatoin nähdä ja aistia kaiken sen ihanan, josta olin aina uneksinut: liikenneruuhkat, hengellään leikkivät riksakuskit, autojen lakkaamaton tööttäyskuoro, värit, hajut, ihmisten tuijotus, olematon jätehuolto, kulkukoirat ja iloiset, päätään heiluttavat ihmiset. Puhumattakaan kulinaarisista elämyksistä joita täällä kokee aina kun suuhunsa jotain laittaa. Nam!

Holy cows!
Hippi onnensa kukkuloilla :D

Kävimme paikallisessa Indiskassa, FabIndiassa (joka on noin kuusi kertaa Indiskaa halvempi), ostamassa minulle paikallisen asun jonka siivin saattaa kävellä vähän vapaammin ihmisten ilmoilla (ja joka on ennen kaikkea ihana, juuri sellainen jota olen aina halunnut). Ja toimihan se, sain osakseni vähemmän tuijotusta ja eräs paikallinen sanoi minun jopa näyttävän intialaiselta. :)
Poikkesimme upealla Safdarjung Madarsa-haudalla, joka on rakennettu Taj Mahalin malliin ja joka oli hämmentävän symmetrinen.

Safdarjung Madarsa

Lodi Gardens


Illansuussa kävimme vielä illallistamassa Pekan työkavereiden kanssa ja illan päätteeksi sain vielä puhua puhelimessa yhden työkaverin intialaisen vaimon kanssa. Se oli hämmentävää, mutta kuuluu ilmeisesti tapoihin. :)

Paikallinen esimerkki työturvallisuudesta


Perjantai kului turistoidessa Pekan päästyä töistä, syödessä maailman mahtavimpia ruokia ja suu auki toljotellessa upeita rakennuksia. Kävimme mm. Chhatarpur Mandirissa, jossa oli noin 25-metrinen punainen Hanuman-patsas, ja Unescon kohteessa Qutb Minarissa katsomassa raunioita ja 70-metristä minareettia. Aika vaikuttavaa rakentamista kiveen kaiverrettuine pitsikuvioineen ja kultaisine jumalankuvineen!

Hanuman ja maan matonen
Iloiset kääpiöt
Capture the moment @ Qutb Minar






Hautakammiossa


Tänään kävimme sikhi-temppelissä, Gurudwara Bangla Sahibissa, joka oli ehdottomasti tähän mennessä rauhallisin ja tasapainoisin turvasatama. Meille turisteille (siis meille kahdelle) kerrottiin temppelin ja sikhismin historiasta ja kävimme temppelissä rauhoittumassa ja kuuntelemassa mukavan duurivoittoista rukousten laulantaa.




Tämän jälkeen hortoilimme Connaugh Placen lähistöllä turistikeskustassa ja bongasimme sieltä Berliinin karhu-näyttelyn, jossa oli kaikkien maiden oma karhu. Suomen oli yllättäen miltei kaikista kuppaisin...

"Tässäkö se nyt on?"
Nauratti...
...ja Pekkaa hävetti ihan vähän


Tarkoituksemme oli mennä vielä moskeijaan, Jama Masjidiin, mutta sinne ei päässyt ennen kuin rukoushetki oli ohi.
...ja ennen rukoushetken loppumista tuo surullisenkuuluisa "Delhi belly" ilmoitti että morjes, tulin kylään. Kotimatkasta tuli Via Dolorosa, Pekkaa lainatakseni. Onneksi uni paras lääke on...

No comments:

Post a Comment