Matkapäiväkirjoja maailman eri kolkista. Mukana tarinoita jo mm. Borneolta, Singaporesta, Berliinistä, Roomasta ja Intiasta. Ja lisää tulee jatkuvalla syötöllä...
Blogipäivityksiä on tullut taas vähän harvempaan tahtiin, lähinnä johtuen siitä, että ihan hirveästi ei ole arjessamme tapahtunut. Eilen mulle iski ensimmäistä kertaa koti-ikävä. En juurikaan ikävöi ihmisiä (sori!), mutta jokin siinä kotimaassa on mikä vetää niin kovasti puoleensa. Vaikka täälläkin on luontoa, kauniita taloja, samoja ruokia yms. niin silti sitä vaan parin kuukauden jälkeen alkaa kaipaamaan Pirkka-tuotteita (maksettu mainos), hyvää hanavettä, koleaa kesää ja mökkeilyä. Borneolla Freddie-ikävä oli niin suuri, että nämä pienemmät asiat unohtuivat ihan täysin.
Berliinin kesä on ollut kyllä kaikkea muuta kuin odotin. Vettä on tullut paljon ja hellepäivät ovat olleet hyvin satunnaisia. Eipä sillä sinänsä väliä ole kun on hautautunut toimiston uumeniin, mutta olisihan se kiva noin Tyttiäkin ajatellen jos olis vähän lämpimämpää. Vois melkeen sanoa, että täällä on ollut hyvin tyypillinen suomalainen kesä!
Työelämästä voisin kirjoittaa vielä sen verran, että näin jälkeenpäin olen huomannut että halu puhua omaa kieltä on suurempi kuin halu olla sosiaalinen ulkomaalaisen vieraan kanssa. :-) Toisin sanoen, palavereissa sun muissa happeningeissa kieli vaihtuu melko nopeasti saksaksi ja olen pihalla kuin lumiukko. Ehkä ne asiat saa vaan paremmin perille sillä omalla kielellä kun kieli on rikkaampaa ja sanavarasto on suurempi.
Jotta tästä ei nyt tulisi pelkkä valituspostaus, niin kerrataas vähän menneen viikon tapahtumia:
Tytin ollessa vielä Suomessa istuimme iltaa jenkkipoikien ja muutaman hollantilaisen tytön kanssa. Lättyjen syönnin ohessa tuli sitten opeteltua myös parit uudet juomapelit, mutta koska olen niin pirun vanha niin lopetin jo hyvissä ajoin ennen krapula-rajan ylittymistä. Minulla oli siis kaksi couchsurffaajaa Coloradosta, Rafael ja Joe, jotka reissasivat sikinsokin Eurooppaa muutaman kuukauden ajan.
Tytti tuli takaisin kotiin keskiviikkoaamuna (herätys taisi olla viideltä Suomen aikaa... [edit. NELJÄLTÄ! t: tytti]) ja buukkasi heti itselleen muotikeikan jostain monen suunnittelijan muotikilpailusta, jossa vaatteet oli valmistettu kierrätysmateriaaleista. Näytös piti järjestää laivalla joka kulkee pitkin poikin Kreuzbergiä, mutta koko päivän kestänyt kaatosade pilasi tämän suunnitelman. Näytös siirrettiin sitten semmoseen pieneen studioon Kreuzbergin ytimessä, ja ehdin paikalle nipin napin ja täysin litimärkänä. Sinänsä sääli että hyvät puitteet kaatuivat huonoon säähän, sillä vaatteet olivat oikein kivan ja näyttävän näköisiä. Ja mallit (erityisesti yksi!) tietysti myös... Tytti varmaan voi kirjoittaa tarkemmin ja paremmin tuosta muotinäytöksestä, minä olin vain statisti. Illalla kävimme vielä morjenstamassa Tytin kavereita italialaisessa ravintolassa Mittessä. Molemmat oltiin hyvin väsyneitä jo lähtiessä, mutta valkoviinikarahvi tarjosi uutta virtaa pariksi tunniksi.
Tajusin tuossa juuri äsken, että minun työpäiväni täällä alkavat käydä vähiin - niitä on enää parikymmentä! Sitten saamme vielä hetken lomailla Berliinissä (ja mahdollisesti lähimaastossa) jonka jälkeen koittaa paluu kotiin. Ens viikolla Tytti menee moikkaamaan minun pikkusiskoa Budapestiin ja minun suomalaiset kaverit tulee moikkaamaan minua tänne, ts. kyseessä on täydellinen asetelma molemmille osapuolille.
Lisäksi minulle on mahdollisesti tulossa pari herkullista työreissua joista kirjoittelen myöhemmin (jos ne edes toteutuvat)...
Tämä viikko on mennyt palaillessa arkeen ja palaillessa muutenkin sukulaisten vierailun jäljiltä (ja laiskotellessa, siksi postaukset tulevat vasta nyt). Pekka on ollut töissä ja minä olen etsinyt töitä ja asioinut toimistoissa. Jälkimmäinen on ollut varsin epämiellyttävää "vuoden asiakaspalvelijoiksi" valittujen, ääliöiden virkailijoiden takia. Mennessäni yhdelle luukulle, yritin sönköttää asiani saksaksi niin hyvin kuin pystyin. Virkailija vastasi minulle pitkän litanian saksaksi, ja kertoessani etten puhu hyvää saksaa ja että ymmärrän vain vähän, hän selitti saman litanian uudestaan mutta tällä kertaa huomattavasti kovemmalla äänellä. Yrittäessäni pyytää häntä toistamaan saman vähän hitaammin, alkoi rouva jo selvästi närkästyä, korotti ääntään vielä vähän enemmän ja muuttui kasvoistansa kovin punaiseksi. Kiitin ja lähdin pois, ymmärtämättä sanaakaan siitä mitä minulle juuri sanottiin. Ymmärrän toki että vieraaseen maahan tultaessa olisi kohteliasta ja käytännöllistä osata kieli jo valmiiksi, ja että virastot pyörivät vain kotikielellään. Uskaltanen silti sanoa että tuollainen ääliömäinen asenne ei yhtään helpota kenenkään elämää, saatika sitten (vaikkakin sitten väliaikaisten) maahanmuuttajien motivaatiota ja sopeutumista. Itseäni ei kiinnostaisi enää mennä kyseiseen toimistoon, mutta minkäs teet kun asiat täytyy hoitaa.
Kesäinen sää jatkui täällä tasan sen aikaa kun sukulaiset olivat kyläilemässä, sitä ennen ja sen jälkeen sää on ollut lähinnä kolean hyhmäistä. En aio taipua ostamaan kirppikseltä villavaatteita, sillä olen vakuuttunut siitä että kesä alkaa oikeasti pian. Sitä odotellessa testasin sadepäivien kunniaksi paikallisten vehnäjauhojen (type 405) toimivuuden korvapuustien leivonnassa. Hyvinhän ne toimivat, vaikka olinkin kuullut kauhutarinoita jauhojen paakkuuntumisesta ja taikinan tahmaiseksi jäämisestä tai kivettymisestä. Kardemummarouhetta täältä ei saa kuin kuulemma jouluisin, ja hienonhieno jauhe sai kelvata tällä kertaa. Vegaanipuusteihin tarvittava margariinikin yllätti minut koostumuksellaan - se ei tuntunut sulavan millään. Ei millään. Monta tuntia sulamista odoteltuani jouduin sulattamaan sen juoksevaksi kattilassa, ja seuraavana päivänä tiskejä tiskatessani huomasin, että kipon reunoille jäänyt margariini ei ollut edelleenkään sulanut lainkaan. Kylmäkaapista minä sen kyllä otin, heti siitä voipakettien vierestä. Makukin oli perin margariinimainen. Eli kai se margariinia oli.
Valmiit puustit ja Pekan käsi valmiina nappaamaan yhden!
Toivottavasti seuraava postaus olisi vähän mielenkiintoisempi!
ps. Ai niin, sain vihdoin videomateriaalia siitä taannoisesta muotinäytöksestä!
