Lopputunnelmat Havaijilta

Laitetaas loppufiilikset Havaijilta näin jälkikäteen.

Plussaa:

- Jatkuva auringonpaiste ja lämpö
- Uskomattoman kaunis luonto
- Sukeltelu jättikilpparien keskellä
- Automatka Mauin itäosiin, Hanaan
- Ihmisillä rento fiilis

Miinusta:

- Hinnat
- Jatkuva mainostus
- Liikkuminen ilman omaa autoa haastavaa

Eli ihan mukava paikka, mutta ei välttämättä 30 tunnin matkustuksen ja hintansa väärti. Kanarialla on ihan yhtä kaunista ja monipuolista luontoa ja myös mm. vaellusmahdollisuuksia. Molempiin paikkoihin pätee wanha wiisaus, notta älä jää pyörimään vaan turistialueille vaan poikkea joskus polulta niin voit löytää jotain kaunista ja ihmeellistä...

Käytiin yhtenä päivänä intialaisten kanssa ajelemassa saaren itäosissa, Hanassa, jota on kehuttu (mm. paikallisissa matkaoppaissa) maailman kauneimmaksi autoreitiksi. Valitettavasti me päästiin lähtemään vasta myöhään iltapäivästä, joten auringonvaloa oli vähän nihkeästi. Tässä on kuitenkin jotain kuvia kyseiseltä reissulta:

Kuvei Havaijilta

Konferenssipäivä, josta hyvin vähän kerrottavaa. Laitetaan sen sijaan muutama kuva:

Pannupizza ja extrana jälkiruuaksi "wyngzit". Only in America...

Happy Halloween!

Ommattu salaiselle poikaystävälleni

Konferenssi ja snorklailua

Maanantaina alkoi Sheraton-hotellissa konferenssi, jonka vuoksi tänne pääsin. Pikaisen rekisteröitymisen jälkeen hakeuduin seuraamaan kiinnostavia konferenssipuheita aamupäivän ajaksi. Koska iltapäivä oli pyhitetty workshopeille, niin päätin lähteä jälleen samoilemaan pitkin Kaanapalin rantoja ja etsimään ruokapaikkaa. Lopulta iskin kultasuoneen, kun löysin viereisen kauppakeskuksen alakerrasta food courtin! Tämä siis tarkoitti sitä, että lähistöltä oli saatavilla lompakolle ystävällistä, helvetin epäterveellistä ruokaa jota TÄYTYY nauttia täällä puolella maailmaa. Lämmittelyksi otin viiden juuston pizzan (jenkeillä täytyy ilmeisesti aina pistää paremmaksi, vrt. quattro formaggi). Illan vietin ensiksi auringonlaskua katsellen ja sen jälkeen koneen ääressä chattaillen kauniille vaimolleni koto-Suomeen.

5 juustoa, 3 tähteä!

Tirppa

Olin jo sunnuntaina varannut aamupäivälle snorklailuretken Molokini-saarelle. Molokinia on kovasti kehuttu snorklailijan paratiisiksi, eli olihan se ihan pakko käydä katsomassa että pitääkö väite paikkaansa (Borneo asetti tälle aika kovat pohjat...). Retkelle lähdettiin saaren eteläkärjestä, Ma'alaea -nimisestä kalastajakylästä.  Vene lähti 7.45, mutta paikalla piti olla jo 7.15. Tämä tarkoitti sitä, että herätys oli 5.30 (tosin heräsin omia aikojani jo 5.20, kiitos aikaero!) ja ensimmäiseen bussiin noustiin klo 6.00 ja toiseen 6.30.

Paikallista

 

Molokini

Veneretki kesti noin tunnin ja oli aivan hemmetin upea! Turkoosi meri, hedelmistä koostuva aamiainen, viilentävä tuuli ja lämmittävä aurinko tekivät aamusta täydellisen. Snorklaus itsessään oli valitettavasti melkoinen pettymys - snorklaajia oli aivan liikaa pienellä alueella ja näkymätkin jäivät helposti kakkoseksi kun aletaan vertailemaan Borneoon. Onhan se koralliriutta kaloineen aina kaunis, mutta odotukset oli ilmeisesti liian korkealla.

Turtle Beach

Sitten tuli reissun kohokohta - paikka nimeltä Turtle Beach. Kuten nimestä pystyy arvaamaan, alueella on paljon jättikilpikonnia, joista pidän toooodella paljon. Se on aivan käsittämättömän hieno tunne, kun metrin mittainen jättikilppari uiskentelee hitaasti siinä puolen metrin päässä ja elelee rauhallista elämäänsä sinusta välittämättä. Manaattien jälkeen ihan ykkös-vedeneläviä!

Iltapäivä istuskeltiin konferensissa ja illalla sitten ne perinteiset auringonlaskut. Kolme kuvaa on parempi ku kolme tuhatta sanaa:

Kaanapali ja Lahaina

Seuraavana aamuna pääsimme lopulta pitkän taistelun jälkeen syömään Lahainan kaupunkiin. Ruoka oli ihan mukiinmenevää ja erittäin kallista. Lahaina on ihan puhtaasti turismilla pyörivä kyläpahanen ja hetken kuluttua minulle selvisi, että myös kaikki muu oli kallista. Esimerkkinä vaikka 6 dollarin mansikat ja 10 dollarin six-pack ruokakaupassa... No okei, oli siellä halvempaakin olutta, mutta sen opin San Franciscossa että Coors/Bud Lightia ei kannata ostaa.

Mukiinmenevä ja kallis omeletti hash browneilla. **

Tästä muut suuntasivat bussilla muihin pieniin kyliin, ja minä päätin nauttia ainoasta vapaapäivästäni altaalla aurinkoa palvoen. Ei sitä kuitenkaan kovin kauan jaksanut paikallaan maata, joten lähdin kävelemään rantaa pitkin ja katselemaan maisemia (en nyt siis tarkoita naisia, vaan ihan oikeita maisemia). Ja niitähän riitti! Ympäristöstä lumoutuneena kävelin Lahainaan asti (n. 7 kilometriä) ja päätin perinteiseen tapaan mennä nauttimaan amerikkalaisen burgerin Teddy's nimiseen paikkaan. Oli hyvä.

Blackrock beach

Kaanapali-Lahaina

Kaanapali-Lahaina

Kaanapali-Lahaina

Kaanapali-Lahaina

Näitä näkyy yllättävän vähä,..

Happy Halloween!

Teddy's. ****

Iltapäivästä päätin mennä vielä lämpimän meriveden syleilyyn ja katselemaan rannalle auringonlaskua. Koska olin niin pirun väsynyt aikaerosta ja edellisen päivän säädöstä johtuen, halusin syödä illallisen hotellilla ja siirtyä nukkumaan. Paha virhe! 30 dollaria köyhempänä mielessä pyöri lähinnä ajatus siitä, kuinka tuore, paikallinen tonnikala voidaankaan pilata niin surkealla kastikkeella.

Tonnikalaa. *½