Siirtomaaherrailu jatkuu

Perjantaiaamuna pakkailtiin ja valmistauduttiin Agran matkaa varten. Vuokrasimme työtuttavani kautta auton ja kuskin, eli luvassa olisi pari päivää kunnon porvarimeininkiä. Olimme sopineet, että kuski tulisi klo 12 guest houselle, mutta ilmeisesti oli taas tapahtunut jonkinlainen intialainen väärinkäsitys, kun klo 11 paikan omistaja soitti että kuski olisi paikalla kymmenen minuutin päästä. No, mehän oltiin tässä vaiheessa vielä ihan jossain muualla. Kun päästiin takaisin kotikonnuille, niin kuski odotti tietysti väärässä paikassa. No, matkaan kuitenkin päästiin ja ihan ensimmäiseksi istuimme reilun tunnin Delhin ruuhkissa. Pikkuhiljaa pääsimme kuitenkin maantielle jossa vallitsi viidakon villit lait - välillä lainattiin rankasti naapurin kaistaa ja vauhtia piti tietysti olla joka tilanteessa niin paljon kuin vain tilanne sallii (joskus enemmänkin). Tämä kaikki tietysti perinteiseen tyyliin, eli ilman turvavöitä. Reilu kahdensadan kilometrin matka kesti lopulta pauttiarallaa 5 tuntia, mikä kertoo jotakin Intian liikenteen kaoottisuudesta.

Matkantekoa

Thali paikallisessa Esson baarissa

Saimme Delhin majatalon hintaan Agrasta oikein mukavan hotellin, jonka katolla oli jopa uima-allas! Tulihan tuo illanpäälle pikaisesti testattua, vaikka vesi olikin kylmää. Käppäilimme myös Taj Mahalin itäiselle portille, jossa vartija kertoi meille että portit aukeaisivat kuudelta aamulla, eli auringonnousun aikaan. Tämä on sikäli otollinen aika meille turisteille, että ilma on mukavan lämmin ja Tajin marmorit eivät ole vielä polttavan kuumia. Saimme ostettua liputkin jo hotellilta. Illallista söimme hotellin katolla sijaitsevassa ravintolassa. Tarjolla oli myös live-musiikkia: sitarin soittaja ja tämän rummuttajakaveri. Pääsimme jopa soittamaan yli satavuotiasta sitaria (koitin näppäillä jotaki lastenlaulua...). Tämän jälkeen menimme yöpuulle, mutta ainakin minun uni oli hieman katkonaista. Mahtoiko johtua klo 5.45 herätyksestä vai siitä, että aamulla näkisi yhden maailman hienoimmista rakennuksista?

Krishnan temppeli

Autossa istuessa ehtii hyvin katsella ympärillä pyörivää liikennettä ja tehdä mielenkiintoisia huomioita. Esimerkiksi skootterien ja moottoripyörien päällä menee helposti nelihenkinen perhe, ja pienimmät lapset saattavat ottaa tyytyväisnä nokosia äidin ja isän keskellä kesken kyytien. Skootterin kyydissä olen bongannut 5 ihmistä, polkupyöräriksassa 10(!), pienessä henkilöautossa 9 (5 takana, 4 edessä) ja rekkojen kyydissä ties kuinka monta. Täällä ei varmaan toimis nuo legendaariset "Miten saat n kappaletta n-joukkion edustajia mahtumaan n autoon?"-vitsit, sillä täällä ne ihmiset vaan yksinkertaisesti MAHDUTETAAN kulkuneuvoihin.

Tytti tunnelmoi