Tuesday, June 19, 2012

Matkustuksen autuudesta

Matkablogeja selaillessa matkustuksesta saa aivan liian auvoisen kuvan - matkailu ei suinkaan aina ole paratiiseissa ja kulttuurikohteissa sukkulointia, hyvää ruokaa ja nautiskelua. Matkailuun kuuluu olennaisena osana myös vatsataudit, kinastelut, eksymiset, nälkä, jano, väsymys sekä muut ei-niin-mukavat ilmiöt ja tapahtumat. En esimerkiksi edelleenkään pysty syömään purkkinuudeleita tai edes ajattelemaan etelä-intialaista ruokaa ilman oksennusrefleksiä.


Tätä kuvaa katsellessa voi haistaa palaneen nahan
20 metriä veden alla - puoli tuntia myöhemmin hampaaseen ilmestynyt ilmatasku teki elämän tukalaksi.

Tässäpä listattuna ne ärsyttävimmät (mutta myös mieleenpainuvimmat!) ilmiöt matkan päällä:

Nälkä  - Aiheuttaa ehkä eniten kinastelua ja sanaharkkaa. Usein kaupungeissa tai viidakoissa kävellessä nälkä yllättää ja usein sitä ei edes huomaa ennenkuin saa apetta nenän alle. Yleensä menen reissuilla jostain syystä Tytin vatsan mukaan, joten tuppaa nuo valtavat lihaksetkin reissussa kutistumaan... Nälkää on varmasti koettu jokaisella reissulla, sekä lyhyillä että pitkillä.

35 astetta, liian vähän ruokaa ja epämukavat vaatteet.

Jano - Jano on hieman harvinaisempi ilmiö, mutta sitäkin tapahtuu silloin tällöin. Pahin kokemus janosta on varmasti Borneolta, jossa lähdimme meren etsintään liian vähillä vesivarastoilla (http://www.reissussa.fi/2011/10/bakoon-huomatkaa-sanaleikki.html). Lisäksi janosta on kärsitty krapulassa biitsillä ja Berliinissä. Yksi mieleenpainuvimpia nestehukkia oli poikien reissulla Espanjan aurinkorannalla, kun edellisenä iltana oli mennyt alkoholipitoisia nesteitä ja nautimme rannalla n. 80-asteista juomavettä 30 asteen lämmössä.

Bakon sademetsävaellus ja eksymiset ilman vettä

Väsymys - Korostuu varsinkin pitkillä lennoilla ja aikavyöhykkeitä ylittäessä. Näistäkin on jäänyt mieleen erityisesti bussimatka Sempornasta Kota Kinabaluun Borneolla. Yöbussi oli todella kylmä, penkit epämukavat ja nukkumistilaa nihkeästi. Unta tuli yön aikana varmaan pari tuntia ja seuraava päivä meni lievästi sanoen kohmeessa. Myös 12 tunnin paluulennolla Singaporesta Helsinkiin tuli nukuttua hyvin vähän, mutta kotiinpaluun tuoma innostus peitti kaiken väsymyksen taakseen. :)


12 tunnin lento takana ja kuuden tunnin aikaero edessä

Eksyminen - Eksyminen liittyy myös em. Bakon reissuun, jossa lähdimme etsimään merta vaellusreitin varrelta. Olimme edellisenä päivänä saaneet ensikosketuksen lämpimään meriveteen ja mieli hamusi lisää, joten päätimme yhdistää viidakkovaelluksen ja meriuiskentelun. Eksyimme matkan aikana ehkä 4 kertaa ja kun lopulta pääsimme merenrantaan, oli nousuveden aika ja vesiraja oli jossain sadan metrin päässä...


Karaokea Labuanilla, autuaan tietämättömänä seuraavan päivän venematkasta krapulassa ja järkyttävässä merenkäynnissä.

Vatsataudit - Tämä on ihan ykköshirveys ja näiden olotilojen ajattelukin saa pahan olon hiipimään pitkin kehoa. Intiassa selvisin jopa 3 viikkoa ennen kuin tauti iski (heti kun vaimo tuli, perkele...) ja Borneollakin taisi mennä n. kuukausi. Ensimmäinen pahemmanlaatuinen vatsatauti tapahtui Borneon Gunung Mulussa (http://www.reissussa.fi/2011/11/julma-paratiisi.html ja http://www.reissussa.fi/2011/11/sairastelua-ja-maiseman-vaihtoa.html) ja toinen Intiassa (http://www.reissussa.fi/2012/04/delhi-belly.html). Näiden jälkeen tosiaan seuraavien ruoka-aineiden ajattelu saa pahan olon: dosa, lassi, rusinat ja purkkinuudelit. Toivottavasti nuo ruokakammot jossain vaiheessa poistuvat, sillä pidän kyllä normaalisti kaikista em. ruuista (nuudelit poislukien...). Näitä voisi tietysti välttää sillä, että jättäisi esim. salaatit sun muut syömättä, mutta ainakaan minua ei kiinnosta jättää yhtä matkan tärkeintä elementtiä, eli ruokakulttuuria, pois pelkästään sen takia että pelkää tauteja. Vatsatauti tulee yleensä muutenkin vedestä, jota käytetään kaikkialla ruuanlaitossa, tiskauksessa, yms.



Vatsataudissa


Toipumista vatsataudista. Kuvassa on kuusamolaisten kehittämä ikiaikainen shamaanin teltta, jossa paraneminen nopeutuu jopa 40%.
Näihin tapahtumiin palattuani tajusin yhden seikan: matkoista jää yleensä parhaiten mieleen ne kaikista superimmat tapahtumat ja sitten ne kaikista ikävimmät. Eikä noissa ylläluetelluissa mitään todella ikävää ole tapahtunut, ja niin pitkään kun mitään pysyviä vammoja tai menetyksiä ei tule, voi niitä muistella jälkeenpäin naureskellen. 

Vain hetkiä ennen merisiilin kivuliasta pistoa

2 comments:

  1. hahaha hauska juttu! ;) suorastaan surkuhupaisa!-mammu

    ReplyDelete