Saturday, May 12, 2012

Mamuna Berliinissä

Kuten Tytti aiemmin kirjoitti, meidän kämppä on oikein mukava ja tilava ja täällä on sopivasti tilaa myös vieraille. Tämä meidän asuinalue on mukavan rauhallinen lähiö, jossa näkyy lähinnä lapsiperheitä. Myös ruokakauppoja on lähellä ja niistä saa halpaa kaljaa. Joissain on myös ruokaa.

Perjantaina kävin toimistolla pyörittelemässä byrokratian rattaita. Tällä välin Tytti ja Freddie hengaili puistossa ja Spreen varrella. Päivä oli todella kuuma (30 astetta) ja matalapaineinen ja tämä taisi imeä mehut meistä kaikista ja varsinkin koirasta. Käytiin myös hakemassa prepaid-liittymät että saadaan ruokittua tätä meidän Internet-addiktiota. Lounaaksi söimme tietysti jättimäiset dönerit. Illalla joimme hieman kuohuvaa, söimme lättyjä ja katseltiin kun Suomi häviää jääkiekossa. Tunnelmia nosti kuitenkin vähän se, että myös Ruotsi hävisi.

Chillailua puistossa
Döneri ja sen kaveri

Lauantaina päätettiin lähteä tsekkaamaan Strasse des 17. Juni-kadun (nämä kadunnimet on täällä jotain todella outoa...) kirpputori. Tarjolla oli kaikkea aina vanhoista punk-vinyyleistä preussinajan sotakypäriin. Tuli lähinnä katseltua menoa, eikä ees uskallettu kysyä hintoja kun kaikki näytti niin kalliilta. Vessaa etsiessä törmäsimme myös johonkin patsaaseen, jonka nimi oli Siegessäule. Patsaalta eteenpäin koko tie oli suljettu naisten kävelytapahtuman vuoksi. Lisäksi vastaan käveli neonkeltaiseen paitaan tai shortseihin ja henkseleihin pukeutuneita, nousuhumalaisia futisfaneja, jotka olivat menossa seuraamaan olympiastadionille DFB-Pokal -finaalia (kai tämä on joku Saksan cup) Dortmund vastaan Bayern Münich.


Siegessäule





Spree
Kirppis

Brandenburgin torilla nautittiin pikaisesti juusto-pretzel ja jatkettiin matkaa Reichstagin kautta juna-asema Hauptbahnhofille. Olimme tosiaan päättäneet, että emme kävelisi hirveästi että jaksaisimme lähteä illalla katsomaan idän ihmeitä Kreuzbergiin, mutta jo tässä vaiheessa matkamittari näytti ainakin kuutta kilometriä (joka on huonokuntoiselle nörtille aika pitkä matka). Tästä hipsimme vielä pari kilometriä kotiin, ja ihailimme toki myös matkalla näkynyttä vankilaa ja oikeustaloa.


Brandenburg tor, Tytti ja pretzel



Reichstag

Vaikka väsymys hieman painoi jaloissa ja silmissä, niin päätimme silti ottaa metron Kreuzbergiin katselemaan niitä seutuja, joissa pyörimme viimeksi vuonna 2008. Eipä asiat ja esineet paljoa olleet muuttuneet, ja vanha vakiobaarikin oli tupaten täynnä futismatsin vuoksi. Tungimme itsemme baaritiskille ja todistimme, kun Dortmund murskasi Münchenin luvuin 5-2. Kreuzbergin Oranienstrasse ja Wienerstrasse ovat aivan loistavia baarikatuja, tosin jälkimmäisessä oli havaittavissa pieniä hiljenemisen merkkejä sitten edellisen visiitin. Asiakaskunta on vaan muuttunut muutaman vuoden aikana todella paljon, ja punkkareiden ja spurgujen sijasta paikassa näkee lähinnä (meitä) turisteja ja paikallisia hipstereitä.

Morena Bar ja historian havinaa
Metrosekoilujen jälkeen pääsimme kotiin nukkumaan, ja ennen unentuloa mieleeni hiipi ajatus, että onko sitä perkele tulossa vanhaksi kun ei oikein tuolla riennoissa enää jaksa...

1 comment:

  1. Kyllä se 30 (ikä)mittarissa jo vähän hidastaa tahtia ;). No ei vaiteskaan! Ens viikolla meitä ei väsytä eikä hidasta mikään kun juhlimme sun synttäreitä siellä. Toivottavasti sää on lämmin ja ei paljon sataisi. Mukavaa viikon aloitusta sinne ja kiva kun kirjoitatte ahkerasti blogia! -mammu

    ReplyDelete