Saturday, December 3, 2011

Pulau Labuan (Ruotsinlaiva meets Tallinna)

Eilen jo tapamme mukaisesti herasimme ennen kukonlaulua ja suuntasimme aamulaivalla kohti Labuan-saarta. Ja hyvanen aika etta oli hyvin ilmastoitu laiva (tai pikemminkin vesibussi, silla sielta ei paassyt kannelle ollenkaan ja muutenkin istuimet oli sijoiteltu kuin bussissa). Palelin saronkini alla koko kolmen tunnin reissun ajan, paikallisten lapsiperheiden katsoessa laivan televisiosta naytettavaa karskia vakivaltaelokuvaa (kello oli siis kahdeksan aamulla...). Perilla Labuanilla suuntasimme Lonely Planet-oppaamme ohjeilla hostellille jota ei koskaan loytynyt, ja jonka myohemmin kuulimme menneen nurin jo ajat sitten. Turistitoimiston tadit neuvoivat meille halvan hostellin, sinne siis. Kyseinen paikka sijaitsee hassulla kadulla jonka toinen paa on umpikuja ja joka on kylki kyljessa taynna ruokapaikkoja, turistimaisen nakoisia baareja ja varikkaita karaokepaikkoja. Ja ne ovat ilmeisen pitkaan auki, ainakin viime yona kuulimme huoneeseemme hivenen epavireista laulua myohaan yohon.

Tytti nauttii kahvia Bailey'silla
Labuan on verovapaa (sita hallinnoidaan Kuala Lumpurista) ja heti satamaterminaalissa saarelle saapuvia tervehtii varikkaat kyltit: "Duty-free!". Kauppojen ikkunassa toistuu sama varikas teema ja tunnelma on niinkuin ruotsinlaivalla tai Tallinnan turistikeskustassa: Hyllyt notkuvat halpaa viinaa, tupakkaa ja SUKLAATA! Verovapaiden hajuvesien tuoksu toivottaa tervetulleeksi niin paikalliset turistit kuin ulkomaalaisetkin ostajat ja vuodenajasta johtuen joka paikassa raikaa hilpeat joululaulut. Bongasimme tanaan Pekan kanssa suomalaisia tuotteita: Lapin Kulta (RM 3 = n.70 senttia), Koskenkorva 60% (RM 30 = n.7 euroa) ja yhdessa kaupassa oli kokonainen hyllyllinen Fazerin karkkeja! Emme tosin ostaneet niita, vain ruotsalaisia karkkeja. Siis ihan kuin ruotsinlaivalla! :D

Ruotsinlaiva-tunnelmaa korostaa se, etta meidat kutsuttiin tana iltana juomaan ja laulamaan karaokea hostellimme (omien sanojensa mukaan vahan alkoholisoituneen) omistajan ja taman Labuanille vain ja ainoastaan ryyppaamaan tulleiden kavereiden kanssa. Siella on talla hetkella jo vauhti paalla silla ensimmaiset oluttolkit aukesivat muutama tunti sitten, kolmen maissa. Hostellin omistaja, mukava tyyppi muuten, kertoi meille etta normaali-iltana han konttaa viereisesta karaokebaarista kotiin. Hui. Me suomalaiset taalla vain istumme sadetta pitamassa laheisessa nettikahvilassa ja juomme Sabah-teeta. Viela toistaiseksi ainakin.

Valaan luuranko Labuanin merimuseossa
Yhteista ruotsinlaivan kanssa on myos se etta taalla on suhteellisen vahan tekemista ellei halua shoppailla viinaa (paras loyto tahan mennessa on KOLMEN LITRAN pullo Russian Standard-vodkaa) tai tupakkaa (kartongeissa ja askeissa on kuvia keuhkosyopaan kuolleiden keuhkoista, nikotiinin syovyttamista ikenista, tupakan tappamista sikioista (?!?!?!) ja muita kivoja kuvia jotka suorastaan kutsuvat ostamaan...). Kaupunki on pieni, kaveltavissa paasta paahan. Oikeastaan koko saari on kaveltavissa paasta paahan. Parhaat nahtavyydet taalla on kellotorni (...) ja merimuseo. Merimuseossa kaytiin tanaan ja todettiin etta mehan olemme nahneet luonnossa miltei kaikki kalat ja korallit joita siella oli akvaarioissa. :)
Myos shipwreck-sukeltaminen olisi taalla periaatteessa mahdollista, tosin kuulemamme mukaan paikallisen sukelluskeskuksen moottoriveneet ovat vuodesta toiseen "epakunnossa". Mene, tieda.

Filippiinilaista San Miguelia (kuvan kaantaminen osoittautui mahdottomaksi tehtavaksi joten kaantakaa paata)
Seuraavaksi nuudeleita nassuun ja sitten suunta hostellille. Hostellin omistaja lupasi etta viereisessa karaokebaarissa olisi myos suomalaisia lauluja, joten saas nahda etta miten kovaa sita laulu tanaan raikaa! :)

No comments:

Post a Comment