Taalla kaupungissa saattaa saada sakot jos "rotvaa" eli venyy ja vanuu, eli oleskelee turhaan sellaisilla alueilla jossa niin ei saa tehda. Taalla saa sakot myos jos polttaa tupakkaa vaarassa paikassa, jos syo tai juo julkisissa kulkuvalineissa, jos sylkee tai mita vain. Jossain paikoissa on durian-kielto, enka ihmettele miksi. Tanaan kuitenkin venyimme ja vanuimme emmeka saaneet sakkoja tai vankeustuomiota.
Tarkoituksenamme oli lahtea kiertamaan Singaporen hienompi turistiseutu, mutta saaherra oli meita vastaan ja paatti etta koko aamun, paivan ja iltapaivan sataa. Kavaisimme teatterilla ihastelemassa joelle aukeavia maisemia ja sielta lahdimme eksymaan kaupunkiin. Eksyimmekin kivasti, silla tormasimme kansalliseen kirjastoon joka on 14-kerroksinen rakennus. Meilta meni yli puoli tuntia ennen kuin loysimme ensimmaistakaan kirjaa, ja sita ennen loysimme itsemme 5. kerroksen ulkoilmapuutarhasta ja 13. kerroksesta ihastelemassa maisemia. Kun viimein loysimme kirjoja kirjastosta, huomasimme niiden kaikkien olevan paperikantisia ja hyvin luetun nakoisia. Pekalle tama oli pettymys ja taytyy sanoa etta en minakaan ole koskaan nahnyt kirjastoa jossa on pelkastaan paperikantisia kirjoja. Eikos se nyt olisi ekologisesti fiksumpaa ostaa kovakantisia, jotka sailyvat pidempaan ehjina?
Kirjaston jalkeen suuntasimme Arab Streetille, viimeiselle etniselle alueelle joka meilta on nakematta. Se oli taynna varikkaita kaksikerroksisia taloja joiden sisalla oli sikalaisia ravintoloita ja muodikkaita paikallisten pienten suunnittelijoiden putiikkeja jotka toivat mieleeni Tukholman hipster-kaupat.
Tama paiva oli sikali vahan jamapaiva, etta emme tehneet mitaan kirjoittamisen arvoista. Kiertelimme illan Little Indiassa, jonka kadut olivat taynna (todellakin!) paikallisia ihmisia. Poliisi oli kadun paassa ohjaamassa liikennetta, lahinna siis jalankulkijoita, silla kaikki ihmiset olivat lahteneet sunnuntain kunniaksi liikkeelle. Ihanaa hulinaa.
Tarkoituksenamme oli lahtea kiertamaan Singaporen hienompi turistiseutu, mutta saaherra oli meita vastaan ja paatti etta koko aamun, paivan ja iltapaivan sataa. Kavaisimme teatterilla ihastelemassa joelle aukeavia maisemia ja sielta lahdimme eksymaan kaupunkiin. Eksyimmekin kivasti, silla tormasimme kansalliseen kirjastoon joka on 14-kerroksinen rakennus. Meilta meni yli puoli tuntia ennen kuin loysimme ensimmaistakaan kirjaa, ja sita ennen loysimme itsemme 5. kerroksen ulkoilmapuutarhasta ja 13. kerroksesta ihastelemassa maisemia. Kun viimein loysimme kirjoja kirjastosta, huomasimme niiden kaikkien olevan paperikantisia ja hyvin luetun nakoisia. Pekalle tama oli pettymys ja taytyy sanoa etta en minakaan ole koskaan nahnyt kirjastoa jossa on pelkastaan paperikantisia kirjoja. Eikos se nyt olisi ekologisesti fiksumpaa ostaa kovakantisia, jotka sailyvat pidempaan ehjina?
Kirjaston jalkeen suuntasimme Arab Streetille, viimeiselle etniselle alueelle joka meilta on nakematta. Se oli taynna varikkaita kaksikerroksisia taloja joiden sisalla oli sikalaisia ravintoloita ja muodikkaita paikallisten pienten suunnittelijoiden putiikkeja jotka toivat mieleeni Tukholman hipster-kaupat.
Tama paiva oli sikali vahan jamapaiva, etta emme tehneet mitaan kirjoittamisen arvoista. Kiertelimme illan Little Indiassa, jonka kadut olivat taynna (todellakin!) paikallisia ihmisia. Poliisi oli kadun paassa ohjaamassa liikennetta, lahinna siis jalankulkijoita, silla kaikki ihmiset olivat lahteneet sunnuntain kunniaksi liikkeelle. Ihanaa hulinaa.
No comments:
Post a Comment