Pulau Labuan: osa 2

Lauantai-iltana hostellille paastessamme siella tosiaankin oli jo iloinen tunnelma. Meita odotti hoyryavan kuuma padallinen herkullisia paistettuja nuudeleita ja hostellin omistaja, Uncle Jack lykkasi meille molemmille oluttolkit kateen. Siella soimme sitten illallista iloisessa, 12 hengen porukassamme ja hostellimme tuntui pikemminkin kaverin olohuoneelta kuin maksetulta yosijalta (naurettavan halvalta sellaiselta). Pekka opetti paikallisille suomalaisia juomapeleja verovapaan Finlandia Vodka-pullon kera, ja paikalliset puolestaan nayttivat meille takalaisia, vahintaan yhta hauskoja leikkeja. Vahan ennen yhdeksaa Uncle Jack alkoi touhottamaan lahtoa ja suuntasimme viereiseen (todellakin, matkaa oli noin 15 metria) karaokebaariin.

Eye of the tiger

Karaokebaarissa meita odotti kovalla olevan musiikin, savun (joka ei tullut koneesta vaan ihmisten tupakoista) ja hienojen, valkkyvien joulukoristeiden lisaksi monta baaripoytaa joiden paalla oli 'Reserved'-kyltit ja kolme amparia taynna jaita ja olutpulloja. "It's my Birthday, I'm 19 today!" oli Uncle Jackin illan motto ja tassa vaiheessa sanottakoon etta meidan, niinkuin koko muun poppoonkin baari-ilta oli ilmainen ja yltakyllainen. Vissiin hostelli kannattaa aika hyvin...

Paikalliset ilmeisesti laulavat karaokea aina, silla takalaiset kaverimme vetivat biisinsa:

a) ulkoa

b) tunteella

c) KOVAAN AANEEN

Kappaleet olivat enimmakseen paikallisia ikivihreita, mutta mahtuipa joukkoon muutama amerikkalainen vanha iskelmabiisikin. Me Pekan kanssa edustimme rokkikulttuuria 'Eye of the Tiger', 'I Love Rock'n'Roll', ja 'Song 2'-biiseillamme, ja saanen sanoa etta varsinkin meidan tulkintamme Blurin Song 2-biisista oli hieno!

Seuraavana aamuna Uncle Jack herasi epailyttavan pirteana ennen seitsemaa, haki torilta ja kattoi meille yltakyllaisen aamiaisen, kuten joka aamu: Leipaa, sen seitsemaa sorttia paallisia ja paikallisia jannittavyyksia joiden nimia oikein kukaan ei tiennyt, mutta joista useat maistuivat hyvalta. Aamu meni rotvatessa ja ohuita kanssaihmisia katsellessa. Puolenpaivan aikaan lahdimme kohti satamaa josta lauttamme lahtisi, hyvastelimme Uncle Jackin ja taman ystavat (jotka muuten olivat jo useamman tunnin pelanneet korttia rahasta) ja suuntasimme epaterveellisen pikaruokapaikan kautta evaat mukanamme laivaan.

Viisi minuuttia sen jalkeen kun laiva oli irrottautunut laiturista, tiesin etta tasta reissusta tulee liian pitka: Merenkaynti oli aivan KAUHEATA. Mieleeni palautui ne kaikki lapsuuden bussi-, laiva- ja lentomatkat jolloin en viela ollut loytanyt ystaviani matkapahoinvointilaakkeita. Tallakin kerralla olin varautunut laivan keinutukseen laakkeilla, mutta katin kontit ne mitaan auttaneet. Laiva keinui niin kovasti etta siella liikkuminen oli paikoitellen melkein mahdotonta, ihmiset miltei putoilivat penkeiltaan ja matkan kestosta (n.3,5 tuntia) suunnilleen kolme tuntia joka puolella ihmiset oksentelivat. Tilanne oli niin surrealistinen etta minua olisi naurattanut ellei jo aiempi hontelo oloni olisi noussut aivan uusiin sfaareihin matkapahoinvoinnin takia ja ellen olisi itse pitanyt pienta, hikista, likaista vessakoppia miltei puolet matkasta varattuna. Oli ehka elamani kauhein laivamatka, meinaan. O_o

  

Hengissa paastiin kuitenkin perille Kota Kinabaluun, mita nyt harmaina, tarisevina ja nestehukasta ja ylipaataan energiahukasta karsivina (tai ainakin lahinna mina, tai varjo minusta jonka vatsa oli aika tyhja tassa vaiheessa...). Onneksi pelastavat enkelit, isantapariskuntamme Jules ja Jinny paistoivat lattyja siina vaiheessa kun paasimme heidan luokseen ja nuo letut maistuivat ehka parhailta koskaan. Illalla kavimme Pekan kanssa viela laheisella night marketilla hakemassa tonnikalaa, maissia ja friteerattuja banaaneita (ne ovat muuten laihduttavia), ja yltapaalta markina, kaatosateen yllattamina palasimme Julesin luokse syomaan ja katsomaan jalkapalloa telkkarista. Olimme sen ansainneet.

Tana aamuna heratessamme tunsimme molemmat vielakin eilisen venematkan muiston, ja tama paiva onkin mennyt lepaillessa ja joululahjoja ja tuliaisia shoppaillessa. Keskiviikkona lahtee lento kohti Singaporea ja ensi viikolla nokka kohti Eurooppaa. Sita ei tosin mietita viela, silla lomaamme on viela jaljella keskiverto lomamatkan ajan. :)