Thursday, November 3, 2011

(Ruoka)kulttuurit kohtaavat


Taidekuva Kuchingin sivukujalla

Yleensa luotettava oppaamme ja minun (tytti) pekalle tekema matkasormus


Tanaan oli ihan naurettavan tukalan kuuma paiva. Lahdimme hyvissa ajoin aamusta kavelemaan kohti kaupungin uima-allasta, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin paassa hostelliltamme. Matka sinne oli todella hiostava, ja perilla huomasimme altaan olevan avoinna 2pm-5pm & 6pm-8.30pm... No, kaannyimme takaisin hermot hiukan kirealla ja paatimme tulla takaisin iltapaivalla. Hmph.

Uima-altaan aukeamista odotellessamme kavimme ostamassa evaita huomista Mulun reissua varten: pahkinoita, rusinoita ja tietysti nuudeleita. Taalla porukka RAKASTAA nuudeleita. Ostimme myos hilloa ja lettutarvikkeet, silla Cetanin aiti oli kutsunut meidat luoksensa syomaan illalla.

Uima-altaan auettua suuntasimme tikkana sinne! Pekka loysi heti yhteisen savelen paikallisten pikkupoikien kanssa intoutuessaan hyppelemaan voltteja veteen, ja pian uima-allas tayttyi parskahdyksista ja riemunkiljahduksista. Talla valin mina pistin merkille olevani ainoa nainen vedessa, altaan reunalla istui kiinalaisnainen markapuvussansa. Tunsin olevani alipukeutunut bikineissani, mutta ei minulle toisaalta tultu valittamaankaan. Jokainen tavallaan, kai.

Illansuussa Cetani tuli hakemaan meidat hostellilta ja ajelimme vahan matkan paahan keskustasta. Han kertoi etta hanelle aiemmin antamamme salmiakkikarkit olivat herattaneet koomisen ristiriitaisia tunteita hanen tyopaikallaan. Perilla meita vastassa oli Cetanin aiti, hyvin ulospain suuntautunut kiinalaisrouva, Cetanin veli ja taman tyttoystava, seka perheen hullunkurinen koira. Heidan kotinsa oli meidan mittapuullamme hassu: pitkulainen (mutta suuri) asunto, matalat huoneet, olohuone oli lattiasta kattoon kaakeloitu, ja keittion yhteydessa oli vessa ja kylpyhuone. Keittiossa meita odotti ruokaa notkuva poyta ja poydan keskella keittolevy jonka paalla oli laakea kattila jossa porisi kuulemma 'Tom Yam'-liemi. Tarjolla oli kaikkea: Kalaa, kalapalloja, jattikatkarapuja, mustekalaa, monia eri sienia, vihanneksia, riisinuudeleita, tofua ja kuivattua kalaa. Porisevaan liemeen alettiin nakella kaikkea mita kukin halusi syoda, annettiin kiehahtaa hetken aikaa ja syotiin (tikuilla ja lusikalla, luonnollisesti). Ja voi etta, parasta ruokaa koko tahanastisen reissumme aikana! Vesi herahtaa kielelle kun vain mietinkin sita. Nam! Cetanin aidin tarjoama olut viilensi mukavasti sopan pienta tulisuutta. Jalkiruoaksi oli paikallisia hedelmia ja vahan myohemmin minun paistamiani LETTUJA. Kansainvalisia kun ollaan, tein letut malesialaisiin jauhoihin, australialaiseen maitoon ja paikallisiin ankanmuniin. Ne ankanmunat taisivat olla se taikasana, silla letuista tuli herkullisia (vaikka itse sanonkin) ja ne tekivat nopeasti kauppansa. Viihdytimme perhetta letunheittotaidoillani, naytimme kuvia Suomesta, Freddiesta ja haistamme (naytin kuulemma Barbie-nukelta), ja pitkan illan paatteeksi Cetanin aiti lahjoitti minulle omatekemansa perinnekaulakorun joka on tehty paikallisen hedelman siemenista. Sain muuten myos satay-kastikkeen ohjeen, toivottavasti muistan sen viela kotiin palattuani.

Herkkusoppaa Cetanin luona
Vauhdikas letunkaantaja!
Thanks for all, Cetani! :)

Olipa mukava ilta! Nyt pakkailua ja huomenna Muluun.

Tuossa on kaksi variaatiota niista monista uusista nimistani, jotka Wo Jia Lodgen mukava henkilokunta meidan kuitteihimme kirjoitti. Hehe.

4 comments:

  1. Aika ihanaa :) opeta mulle sitte satay!

    ReplyDelete
  2. Hei Kalouminen pariskunta! Kiitos kuvista (myös mieli-)! Sillä teidän pikkuriikkisellä kameralla tulee oikein hyviä kuvia ja videoita.

    ReplyDelete
  3. Voi että mikä herkkusoppa tosiaan. Oi kumpa oisin saanut olla muukaanaaa :). T.Mari Kaloumine

    ReplyDelete
  4. Anni Kaloumine täällä kertoo että kivoja juttuja kirjottelette :)

    ReplyDelete