Kaupunkivaellus San Franciscon sydämeen

Amerikkalaisten spontaani sosiaalisuus on kyllä hämmentävää. Eilen illalla joku tuntematon nuori poika tuli juttelemaan ja kyseli että mistä tulen. Tänään ratikassa jenkkituristit kyselivät tuosta vaan kuulumisia ja kun aivastin kadulla niin jostain toiselta puolelta katua kuului "Bless you!". Hämmentävää. Pelkkää pintaahan se vaan tietysti on, mutta ihan mukava kun ihmiset ei vaan mökötä ja kattele maahan.

Lähdin eilen illalla etsimään ruokaa ja hortoilin Civic Squarelle jossa sattui olemaan RHCP:n konsertti. Alue oli suljettu mutta musa kuului hyvin ja bändi näkyi screeniltä, mutta sääli että itse bändi oli liian paska että olisin jaksanut jäädä kuuntelemaan kahta biisiä pitempään. Siellähän soittavat. Tämä alue missä asun (Tenderloin) on vähän köyhempää ja kaduilla näkyy paljon kodittomia ja narkkareita. Kaikenkaikkaan koko seutu on kuitenkin turvallinen, kunhan vaan kestää välillä pientä huutelua ja kerjäystä. Delhin keskustan jälkeen tämä on oikeestaan aika lepposa alue... 18 tunnin matkustamisen jälkeen olin eilen toooodella väsynyt ja kävin nappaamassa läheisestä Safewaystä smoothien ja mansikoita iltapalaksi. Epäilin koko satsia kuitenkin liian terveelliseksi joten hain kyytipojaksi ison palan pepperonipizzaa. Safeway on uus kauppaketju joka keskittyy lähinnä luomuruokaan ja muuhun hippikikkailuun, mutta löyty sieltä kaupasta myös perinteiset poptartsit ja muut kaloripommit.

Alcatraz

Tytille tämmönen?

Tänä aamuna lähdin aikaisin liikkeelle ja otin ratikan Fisherman's Wharfille. Kiertelin perinteiset turistialueet ja tsekkasin mm. Pier 39:n merileijonat ja viereisen laiturin kolikkopelimuseon. Samalla tuli bongattua Alcatraz ja Golden Gate, jota vanhana siltafanina hämmästelin parikytä minuuttia. Rannasta kävelin mäkiselle Lombard Streetille, jonka mutkikkaalla kohdalla nopeusrajoitukset tipahtavat kymmeneen kilometriin tunnissa. Tästä siirryin Jack Keroauqin kantapaikkaan Vesuvioon, jossa nautin San Franciscolaista olutta. Eikä ollut edes pahaa! Ilmeisesti täälläkin osataan käyttää olutta, kunhan pysyy poissa perinteisesti Bud Lighteista ja Coorseista. SF on kyllä luultavasti kaunein ja mielenkiintoisimman näköinen kaupunki, jossa olen käynyt. Tätä on vaikea kuvailla, mutta toivottavasti kuvista saa jonkinlaisen kuvan kaupungin arkkitehtuurista ja näkymistä.

Coit Tower

Streetcar named Desire

Lombard Street

USA

Ensimmäinen burgeri

Vesuvio ja 6 dollarin olut

Lounaaksi nautin tietysti cheeseburgerin kaalisalaatilla Burgermeister-nimisessä paikassa. Tämän jälkeen tulin pienille nokosille hotellihuoneelle ja sammuin kuin saunalyhty. Tämän jälkeen olikin sitten perinteiset käynnistymisvaikeudet joten päätin lähteä uudelle tutkimusretkelle Coit Towerille. Tätä ennen kävin kuitenkin syömässä oksettavan näköisen, mutta uskomattoman maukkaan tri-tip sandwichin läheisessä food courtissa. Leipä oli oikea laihduttajan unelma: pekonia, vaaleaa leipää, cheddaria ja kauhea läjä sirloin-lehmää (en tiedä mikä se on suomeksi). Coit on torni puisella kukkulalla keskellä kaupunkia. Maisemat ovat mukavat ja tornilta bongaa mukavasti SF:n kuuluisimmat maamerkit. Äänimaailman tarjoavat kukkulan puissa asuvat papukaijat ja ympärillä leikkivät koirat. Oli muuten mielenkiintoista seurata joidenkin amerikkalaisten taistelua päästä kukkulan huipulle.

Transamerican Pyramid

Oksettavan näköinen mutta syntisen hyvä leipä

Tästä haahuilin vielä Nob Hill-nimiselle hienostoalueelle, jossa näkyi kauniita vanhoja amerikkalaistyylisiä taloja ja jyrkkiä katuja. Loppuilta meneekin töitä tehdessä ja huomiseen konferenssiin valmistautuessa.

Nob Hill

Että tämmöstä

Täällä on muuten amerikanlippuja ihan joka paikassa.