Aktiiviarkea

Kauan kaivattu auringonpaiste ja lämpö vaikuttavat näemmä poaitiivisesti vireystasoomme, ja olemmekin olleet aktiivisia tällä viikolla (paitsi valokuvauksen suhteen).

Torstai-iltana käväisimme couchsurfaaja-kavereidemme kanssa parilla Eschschloraque:ssa (yritä sanoa kymmenen kertaa nopeasti peräkkäin!). Muistaakseni tuo ei edes ollut baarin koko nimi, vaan pelkästään ensimmäinen osa. No, tuttavallisesti sanottuna Eschschloraque. Baari sijaitsee Mittessä entisessä squatissa ja on ainakin sen illan aikana näkemiemme turistiryhmien perusteella aika suosittu nähtävyys. Samassa pihapiirissä on myös leffateatteri, toinen baari, pari myymälää ja Monsterkabinett, jonne haluan joskus mennä! Paikka oli oikein viehättävä, jo senkin takia että asiakaskunta koostui nuorehkoista, pääosin paikallisista ihmisistä. Turistit kävivät vain räpsimässä kuvia pihapiiristä ja pihan keskellä tönöttävästä monsteri-robotista joka heräsi henkiin saadessaan kolikon automaattiinsa.

Monsteri-robotti ja pihapiiriä

Graffiti; näitähän riitti

Perjantai oli kaikin puolin täydellinen päivä: heti aamusta polkaisin, auringon jo porottaessa paahtavasti, 10 km Neuköllniin syömään aamiaista (joka kaikessa kiirettömyydessään venyi lounaaksi) couchsurfing-kavereideni kanssa. Koska ilma oli niin kaunis, päätin käväistä paluumatkalla Tiergartenissa ottamassa aurinkoa ja herättämässä paheksuntaa eläkeläisporukoissa. Saatoin kuulla paheksuvat tuhahtelut kun nakkasin mekkoni pois päältä ja asetuin makaamaan ruohikolle bikineissäni.

Ennen-kuvaa en ehtinyt ottaa!

Illan kruunasi Combichristin keikka Kreuzbergissä ja hellepäivälle kertyneet miltei 40 pyöräiltyä kilometriä. Lämppäribänditkin olivat vallan hyvän kuuloisia, varsinkin Aesthethic Perfection. Combichristin keikka oli yhtä hittitykitystä ja yleisö tanssi keikan alusta loppuun vaikka lämpötila sisätiloissa kohosi varmaan kevyesti yli 40! Mahtava keikka! :)

Eilen kävimme shoppailemassa (tai siis Pekka shoppaili!) ja ihmettelemässä tähtitieteellisen naurettavia hintoja Mittessä. Olimme bonganneet korttelin jossa piti olla nuorten berliiniläisten suunnittelijoiden putiikkeja, mutta löysimme lähinnä ylihintaisia trendiliikkeitä. Henkilökohtainen lempparini ko. liikkeissä oli t-paita joka maksoi about 200 euroa. T-paita. Ihan normaali, tylsän ja nuhjuisen näköinen t-paita. Sellainen, joka päällänsä istuu oikein hyvin massaan. Eli hajuton ja mauton. Ja väritön. 200€. Oli siellä myös vähän kohtuuhintaisempia putiikkeja jotka möivät kaikkea ihanaa ja todella tarpeellista, kuten minun himoitsemani kynttilänjalka-korvakorut (miniatyyrikoossa tosin).

Illalla päätimme lähteä lepuuttamaan shoppaillessa rasittuneita kehojamme Liquidrom-nimiseen spahan (LINKKI). Olin kuullut jo aiemmin pelkkää hyvää kyseisestä paikasta, mutta perille päästyämme se osoittautui vielä kuviteltuakin paremmaksi! Ihana, tyylikäs, puhdas, zenmäinen pikku kylpylä jossa lepäsi sekä keho että mieli. Siellä oli kattava saunaosasto, oli pari suomalais-tyyppistä saunaa, höyrysauna ja suolasauna, ja saunoissa oltiin alasti (paitsi häveliäät turistit, lukuunottamatta ruotsalaisia ja meitä). Ainoa paikka missä täytyy pitää uima-asua on uima-altaat. Suomalaisena nautin tietysti täysin rinnoin siitä, että sai kekkuloida alasti niinkin fiinissä kylpylässä. Kylmävesialtaan lämpötila muistutti meitä mukavasti Pälkäneellä odottavasta mökistämme, paitsi että tämä vesi oli miltei lämpöisempää kuin Suomessa keskimäärin kesäisin. Ulkona, taivasalla oli pieni allas jossa saattoi hengailla ja siemailla yrttiteetä tai fiinimpiä drinkkejä niin halutessaan. Koska olimme siellä sen verran myöhään, katselimme auringon sijaan yöllistä tummaa taivasta pilvipeitteineen. Paikan perällä kuitenkin odotti ehkä paras asia ikinä ja ultimaattinen rentoutuminen: suuri, matalahko, hämärä huone, jossa oli suuri suolavesiallas jonka pinnan alla SOI MUSIIKKI. Eikä mikä tahansa musiikki vaan vieno sitar/rumpu/sademetsän äänet-kombo. Asiakkaille oli tarjolla kelluntavälineitä joten altaassa pystyi lillumaan selällään täysin rentona, kuunnella rauhoittavaa musiikkia ja antaa ajatusten valua ulos korvista, sekoittua suolaiseen veteen ja katsella aaltoilevia valokuvioita joita vedenpinta kattoon heijasti. Sanomattakin selvää että kaiken tuon jälkeen oli niissä määrin rentoutunut olo että metromatka kotiin a) meni kuin sumussa ja b) vaati suuria ponnisteluja. Ainakin nukutti hyvin kotiinpäästyämme!
Kuvia kyseisestä paikasta ei sattuneesta syystä meillä ole. :D

Tänään kävimme perinteisesti Mauerparkin kirpputorilla pikapyrähdyksen ja ostimme Pekalle uuden polkupyörän, sillä vanha pyöränsä alkaa olla jo liian rämä ja korjaus olisi tullut maksamaan enemmän kuin uuden ostaminen. No, eiköhän senkin joku kaupunkipyöräilyä harrastava hipsteri vielä tule ostamaan meiltä, sillä se on oranssi ja hieno.

Pekka lähti tänään parin päivän työreissulle ja minulla on aikaa kirjoittaa kuulumisia taannoisesta Budapestin reissustani. En kuitenkaan enää tänään, sillä tänään täällä on matalapaine ja sade ja unkarinkielisten paikannimien muisteleminen ukkospäänsäryn kanssa on liian haastavaa.