Monday, July 2, 2012

Ulkoilmaoopperaa ja jalkapallohuumaa

Viimeisen viikon aikana on taas tapahtunut paljon kaikkea mielenkiintoista. Tytti lähti torstaina "lomalle" Suomeen ja tietysti juuri sille ajalle sattuu mielenkiintoisia tapahtumia ja kansanjuhlia. Torstaina kävimme seuraamassa Saksa-Italia -matsia vanhan Tempelhofin lentokentän kylkeen rakennetussa biergartenissa, ja vaikka peli olikin pettymys, oli tunnelma oikein mukava.

Saksa-Italia, kaikkia peli ei kiinnostanu
Lauantaina sain kämpän täyteen couchsurffaajia, kun ensin sain vieraaksi kaksi amerikkalaista poikaa ja vielä myöhemmin illalla kaksi puolalaista tyttöä. Tytöt olivat löytäneet jo yhden yöpaikan, mutta isäntä oli osottautunut hieman oudoksi tapaukseksi - kyseessä oli siis nudisti mies jolla oli taipumuksia kaikenlaiseen pervoiluun... Illalla menimme poikien kanssa katselemaan screeniltä Don Giovanni-oopperaa Unter den Lindenille. Esitys oli ilmainen ja paikalle oli raahautunut tuhansia kulttuurin ystäviä. Olut ja ooppera toimi varsin mukavasti yhteen, ainoana huonona puolena oli ne pirun vessareissut. Lähdimme lopulta vastahakoisesti ensimmäisen näytöksen jälkeen, lähinnä sen vuoksi että kovalla kivetyksellä istuminen ei tehnyt hyvää selälle ja takapuolelle. Tämän jälkeen "nuoriso" jatkoi vielä illanistujaisia, mutta vanhana herrana en itse jaksanut enää riekkua.

Don Giovanni

Sunnuntaina oli luvassa sitten taas aivan toisenlainen tapahtuma, eli jalkapallon EM-finaali Espanja-Italia. Aluksi meinasin jäädä katsomaan matsia kotiin, mutta jenkkipoitsut saivat sitten lopulta suostuteltua Brandenburgille. Sinne oli perinteiseen tapaan pystytetty valtavat screenit, ja paikalla oli satoja ellei tuhansia espanjalaisia kannattajia (ja muuta italialainen). Siinähän kävi sitten niin, että Espanja murskasi Italian luvuin 4-0 ja voi sitä juhlan määrää. Ihmiset lauloivat, tanssivat ja huusivat täyttä päätä ja tuntui siltä, että jokaiselle Espanjan pelaajalle oli oma kannustuslaulu. Lopuksi näimme vielä ilotulituksen jonka jälkeen riensin kotiin tarkastamaan koiran tilan (reetu pelkää pommeja ja ilotulituksia). Koira oli mukavan rauhallinen ja minäkin pääsin lopulta nukkumaan, väsyneenä mutta onnellisena.

Valitettavasti mulla oli matsissa mukana vain huonolla kameralla varustettu puhelin, mutta yritän kuitenkin ladata kuvia ja videoita tapahtumasta myöhemmin.

Monday, June 25, 2012

Pekan matkavinkit

Tämän paskaläjän jälkeen koin velvollisuudekseni jakaa ne vähäiset vinkit, joita olen tässä vuosien varrella matkustellessa oppinut. Sinälläänhän tuo teksti on ihan hyvä nimenomaan Iltasanomien keskivertolukijoille, joille esimerkiksi neuvo "Ole kohtelias" voi tuottaa yllättäviä haasteita. Mutta tässä näitä nyt sitten olis:

Viivy hyvissä paikoissa pidempään - Älä tee liian tiukkaa matkustusaikataulua. Saatat missata joitain aivan mahtavia paikkoja pelkästään sen takia, että olet suunnitellut ja varannut aikaa yhdelle paikalla aivan liian vähän. Matkustaminen ja paikasta toiseen siirtyminen on välillä muutenkin melkoisen tylsää ja kuluttavaa touhua, joten miksi et vaan suosiolla viipyisi esim. siellä Roomassa tai Pariisissa muutamaa päivää pitempään? Nähtävyydet ja kiinnostavat paikat tuskin loppuvat kesken...
Viivy vielä hetki

Borneon pohjoiskärjessä ollessamme (http://www.reissussa.fi/2011/11/paratiisi-luonnon-helmassa.html) tapasimme pari amerikkalaista teinityttöä, jotka kiersivät Borneota todella tiukalla aikataululla. He viettivät ks. paratiisissa YHDEN päivän (ei siis yötä), jonka jälkeen heillä piti lähteä takaisin suureen kaupunkiin ja siitä lentämällä eteenpäin pariksi päiväksi Mulun luonnonpuistoon (http://www.reissussa.fi/2011/11/kansallispuistoja-taivaskavelyita-ja.html).


Yleisenä ohjenuorana voisi sanoa, että viikko suurissa kaupungeissa riittää yleensä mukavaan pintaraapaisuun, mutta jos haluat nähdä todellista elämää niin varaa 10+ päivää ja tutustu niihin paikallisiin. Tästä päästäänkin seuraavaan neuvoon, eli 


Tutustu Couchsurfingiin - Couchsurfing on tällä hetkellä ylivoimaisesti paras tapa tutustua paikalliseen väestöön. Kyseessä on siis palvelu, josta voit etsiä itsellesi ilmaista majapaikkaa paikallisten luota, mutta sivustosta on paljon muuhunkin. Sieltä voit etsiä kahvittelu/kaljotteluseuraa, tapahtumia, keikkoja, yms. CS on täynnä sosiaalisia ihmisiä joita kiinnostaa erilaiset menot, joten helpointa on vaan ottaa yhteyttä kaikkiin mukavilta vaikuttaviin jamppoihin ja kysyä että "lähdetääx bailaa hei?".

Bailattiin


Opettele muutama sana paikallista kieltä - Opettele ainakin sanomaan kiitos. Jos opettelet tervehdykset, niin se kaupan täti saattaa olettaa että olet paikallinen ja alkaa puhumaan sinulle omaa kieltään. Mutta mitä enemmän opettelet, sen parempi. Paikalliset ja varsinkin vanhemmat ihmiset arvostavat yritystäsi (vaikka kuulostatkin heidän korvaan vammaselta).


Uhmaa vatsatautia - Syö paikallisia herkkuja. Yleensä se vatsatauti muhii vesijohtovesissä, ja joissain tapauksissa sitä on mahdotonta välttää. Missaat paljon kun jätät ne kulinaristiset elämykset väliin pelkästään sen takia, että niissä on pienehkö (Intiassa isohko) riski sairastua. Älä syö mitään mikä vaikuttaa raa'alta, älä juo hanasta vettä, älä juo juomia joissa on jäitä ja jos haluat olla extra-varovainen, niin älä syö salaattia yms. vihreetä. Viimeinen ohje luulis onnistuvan varsinkin miehiltä.

Vatsataudin uhmausta


Älä pelkää turhaan - Aina silloin tällöin keltainen lehdistö kirjoittaa turistien ryöstöistä, murhista, raiskauksista, yms. Jos säilytät reissuillasi maalaisjärjen, tätä tuskin tapahtuu sinulle. Kaikissa maissa suurin osa ihmisistä on kuitenkin aivan tavallisia, työssäkäyviä heppuja joilla ei ole mitään tarvetta ryöstää tai raiskata ketään.

Ota matkalle hyvät kengät - Koska luultavasti kävelet paljon.

Kuvassa surkeat kengät

Shoppaile ja syö kauempana turistikeskuksista  - Suurten kaupunkien keskustat ja ns. shoppailukadut ovat yleensä todella kalliita. Kävele, metroile tai busseile vähän kauemmas ja hinnat saattavat tipahtaa alas jopa puolella.
Sääntö ei koske pizzaa Roomassa.

Käytä julkisia kulkuneuvoja tai vuokraa pyörä - Joka maassa on aina se yksi kulkuneuvo, jota paikalliset suosivat. Saksassa ja Hollannissa se on polkupyörä, Malesiassa skootteri, Roomassa jalat ja Amerikassa valitettavasti valtava katumaasturi. Julkiset kulkuneuvot ovat yleensä Suomen ulkopuolella oikeasti edullisia ja niillä pääsee yleensä kätevästi paikasta toiseen. Jos ei pääse, niin kävelemällä voi kuluttaa ne edellisiltana nautitut olutkalorit...


Sunday, June 24, 2012

Juhannussauna ja uinti Spreessä


Tässä on nyt juhlittu torstaista asti ja tänään takki on ollut ns. tyhjä, mutta tällä välillä on päässyt tapahtumaan kaikkea kivaa ja mielenkiintoista! Pidimme tiistaina myös lettukestit Couchsurfing-ihmisille. Juhlassa oli oikein mukava tunnelma ja naatimme puolilleöin asti. Ihmisiä oli Perusta, Saksasta, Hollannista, Latviasta ja Valko-Venäjältä. Pirskeet meni sen verran hyvin, että päätettiin pitää toiset nyt tulevana tiistaina.

Perjantaina kävimme siis Helsinki Fresh-järjestön(?) organisoimassa juhannustapahtumassa ja meille oli jo etukäteen luvattu mm. grillausta ja saunomista. Haettiin siinä sitten Lidlistä evästä ja pyöräiltiin paikalle. Puitteet olivat todellakin kunnossa, sillä juhlaa vietettiin Spreen varrella kauniissa vanhassa talossa. Juhlassa soitti myös pari bändiä, ensimmäinen semmosta maalailevaa ambienttia ja toinen musiikkia, joka sopii oikein hyvin Marimekon sponsoroimiin juhliin. Jälkimmäinen soitti hienosti toisen kerroksen parvekkeella ja tunnelma oli muutenki kohdallaan.



Juhannuseväät

Kuuden maissa päästiin sitten vihdoin saunaan. Kyseessä oli 50 kilometrin päästä ajettu mobiilisauna ilman mitään luksusta, kuten esim. pukukopit tai vesihana. Löylyvettä haettiin tietenkin sisätilojen vessasta (eivät ilmeisesti olettaneet että käytettäisiin enempää kuin yksi sankollinen) ja vaatteet vaihettiin suoraan saunassa. Keskieurooppalaiseen tapaan saunaan mentiin uimapuvut päällä. Itse aloitin saunomisen samantien kun sauna oli lämmin ja muut seurasivat sitten vähän myöhemmin perästä. Aito juhannustunnelma saatiin lopulta suomalaisen teekkarin tuomalla kossupullolla.






Saunassa ei tosiaan ollut minkäänlaisia pesutiloja tai edes vettä, joten meillä ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin pulahtaa Spreehen. Ongelmalliseksi tilanteen teki se, että saunan kohdalla oli pelkästään kanava josta laivat menivät ja sehän oli tietysti yksityisaluetta. Mutta mikäs meitä nokkelia suomalaisia estäisi, eikun hyppy aidan yli, roskakorin kautta laiturille ja siitä hyppäys veteen. Eikä ollut edes kylmää! Puolenkymmentä kertaa me ehdittiin pulahtaa ennen kuin vartijat tulivat paikalle naureskellen. Tätä ennen laivafirman kaverit olivat huudelleet meille jo muutamaan otteeseen.

Panoraama

Juhannusördäystä

Pari tuntia hurahti kuin siivillä saunoen, vihtoen, uiden, löylytellen ja kossutellen ja lopulta olikin aika pyöräillä kotiin ja siitä sitten vahtaamaan Saksa-Kreikka puolivälieräottelua. Hauptbahnhofilla oli oikein kiva tunnelma, mutta oltiin auttamattomasti myöhässä ja saatiin vain surkeat näkymät screenille. Lisäksi olin unohtanut rillit kotiin, joten jouduin välillä katselemaan highlightit Tytin rillit väärinpäin päässä. Pelin jälkeen palasimme kotiin hyvin, hyvin väsyneinä vaikka kello oli vasta kahdentoista.

Futishuumaa


Kaukainen screeni



Friday, June 22, 2012

Tapahtumia ja juhannusta!


Eilen oli vuoden pisimpänä päivänä järjestettävä Fete de la Musique (Fete de la Musique, by Wikipedia!). Koko kaupunki tuntui olevan täynnä tapahtumia ja jokainen pubi ja puisto muuttui keikkapaikaksi. Meidän oli ensin tarkoitus mennä CouchSurfing-tuttavien (niiden, joiden kanssa vietimme tiistaina lettukestejä meillä, "Finnish pancake party" oli tapahtuman nimi) kanssa Tempelhofin entisen lentokentän kiitoradalle, nykyiseen puistoon katsomaan auringonlaskua, mutta sään ollessa harmaa, vetinen ja kolea, päätimme mennä sinne joskus toiste. Silloin kun aurinko edes nousisi jotta voisi nähdä sen laskevan... 


Iloisia bileihmisiä Spreellä. Kappalevalinnoista päätellen siellä jo lämmiteltiin huomista Christopher Street Day-paraatia varten.
Sen sijaan siis suuntasimme tuttavamme bongaamaan tapahtumaan joka oli tässä lähistöllä. Paikkana oli S-junaradan kivijalassa sijaitseva teatteri, joka oli kaikessa hämyisyydessään todella viehättävä. Sisälle päästyämme huomasimme että siellä oli meneillää yhden naisen huumorimusiikkiperformanssi. Soittimena oli lasten itsestäänsoiva pikkukiippari ja rekvisiittana hai-pehmolelu. Noh, tuota taidetta ei onneksi kauaa kestänyt ja seuraavaksi lavalle kiipesi joukko vanhempia herrasmiehiä, jotka näyttivät siltä että tästä touhusta on huumori kaukana. Kuten bändin ulkonäöstä saatoimme päätellä, he todellakin soittivat bluesia E:stä. Ja hyvin! Ihmetyksekseni bongasin isäni entisen työkaverin bassonvarresta, jos ei nyt ihan sama ihminen ollut niin ainakin kaksoisolento. En mennyt kysymään että "Anteeksi, puhutteko suomea?" joten asia jää arvoitukseksi.

Graffiti Pekan työpaikan lähellä. Ei liity millään tavalla Fete de la Musiqueen, mutta silti.

Seuraava bändi soitti todella taitavasti proge-reggae-rokkia afrikkalaisella laululla höystettynä. Katsoimme parhaaksi lähteä kotiin (niinkuin puolet väestä) siinä vaiheessa kun lavalle kipusi joukko 17-vuotiaita nuoria glittervaatteissansa. Kyllä hekin hyvin soittivat, eipä siinä. Illan lopuksi kutsuimme uusia tuttavuuksiamme ensi viikon lättykesteihin, huikkasimme heipat ja pyöräilimme lähimpään döner-paikkaan. Siinä dönereitä odotellessamme ja kaljaa siemaillessamme päätimme kokeilla kolikkopeliautomaattia ja valitsimme peliksi pokerin. Hetken kuluttua paikan omistaja kiirehti hädissään kertomaan meille, että juurikin pokerin pelaaminen on kielletty. Kaikkia muita automaatin pelejä saa pelata, mutta ei pokeria. Hups. Ilmeisesti täällä uhkapelien pelaaminen on kielletty muualla kuin kasinoissa.

Vege-döner ja puolalaista kaljaa. Nam.


Tänään on juhannus ja Pekalla vapaapäivä, ja lähdemme kohta viettämään iltapäivää muutaman kilometrin päähän Helsinki Fresh-tapahtumaan. Luvassa on grillausta, Aves-niminen bändi ja SAUNA, sillä mitäpä olisi juhannus ilman saunaa. Aurinkokin pilkistää pilvien raosta ja pitkästä aikaa lämpötila kohoaa pariinkymmeneen, ylikin. Saunomisen jälkeen aiomme mennä katsomaan Saksan peliä isolta screeniltä Hauptbahnhofin lähelle ja huutamaan mukana.

Parvekkeella liehuu lippu
Ja huomenna on Christopher Street Day-paraati! Minä ainakin aion suunnata sinne, Pekkaa täytyy vielä vähän houkutella.

Kuvia tapahtumista seuraa perässä! :)

I want to ride my bicycle, I want to ride my bike!

Tuesday, June 19, 2012

Matkustuksen autuudesta

Matkablogeja selaillessa matkustuksesta saa aivan liian auvoisen kuvan - matkailu ei suinkaan aina ole paratiiseissa ja kulttuurikohteissa sukkulointia, hyvää ruokaa ja nautiskelua. Matkailuun kuuluu olennaisena osana myös vatsataudit, kinastelut, eksymiset, nälkä, jano, väsymys sekä muut ei-niin-mukavat ilmiöt ja tapahtumat. En esimerkiksi edelleenkään pysty syömään purkkinuudeleita tai edes ajattelemaan etelä-intialaista ruokaa ilman oksennusrefleksiä.


Tätä kuvaa katsellessa voi haistaa palaneen nahan
20 metriä veden alla - puoli tuntia myöhemmin hampaaseen ilmestynyt ilmatasku teki elämän tukalaksi.

Tässäpä listattuna ne ärsyttävimmät (mutta myös mieleenpainuvimmat!) ilmiöt matkan päällä:

Nälkä  - Aiheuttaa ehkä eniten kinastelua ja sanaharkkaa. Usein kaupungeissa tai viidakoissa kävellessä nälkä yllättää ja usein sitä ei edes huomaa ennenkuin saa apetta nenän alle. Yleensä menen reissuilla jostain syystä Tytin vatsan mukaan, joten tuppaa nuo valtavat lihaksetkin reissussa kutistumaan... Nälkää on varmasti koettu jokaisella reissulla, sekä lyhyillä että pitkillä.

35 astetta, liian vähän ruokaa ja epämukavat vaatteet.

Jano - Jano on hieman harvinaisempi ilmiö, mutta sitäkin tapahtuu silloin tällöin. Pahin kokemus janosta on varmasti Borneolta, jossa lähdimme meren etsintään liian vähillä vesivarastoilla (http://www.reissussa.fi/2011/10/bakoon-huomatkaa-sanaleikki.html). Lisäksi janosta on kärsitty krapulassa biitsillä ja Berliinissä. Yksi mieleenpainuvimpia nestehukkia oli poikien reissulla Espanjan aurinkorannalla, kun edellisenä iltana oli mennyt alkoholipitoisia nesteitä ja nautimme rannalla n. 80-asteista juomavettä 30 asteen lämmössä.

Bakon sademetsävaellus ja eksymiset ilman vettä

Väsymys - Korostuu varsinkin pitkillä lennoilla ja aikavyöhykkeitä ylittäessä. Näistäkin on jäänyt mieleen erityisesti bussimatka Sempornasta Kota Kinabaluun Borneolla. Yöbussi oli todella kylmä, penkit epämukavat ja nukkumistilaa nihkeästi. Unta tuli yön aikana varmaan pari tuntia ja seuraava päivä meni lievästi sanoen kohmeessa. Myös 12 tunnin paluulennolla Singaporesta Helsinkiin tuli nukuttua hyvin vähän, mutta kotiinpaluun tuoma innostus peitti kaiken väsymyksen taakseen. :)


12 tunnin lento takana ja kuuden tunnin aikaero edessä

Eksyminen - Eksyminen liittyy myös em. Bakon reissuun, jossa lähdimme etsimään merta vaellusreitin varrelta. Olimme edellisenä päivänä saaneet ensikosketuksen lämpimään meriveteen ja mieli hamusi lisää, joten päätimme yhdistää viidakkovaelluksen ja meriuiskentelun. Eksyimme matkan aikana ehkä 4 kertaa ja kun lopulta pääsimme merenrantaan, oli nousuveden aika ja vesiraja oli jossain sadan metrin päässä...


Karaokea Labuanilla, autuaan tietämättömänä seuraavan päivän venematkasta krapulassa ja järkyttävässä merenkäynnissä.

Vatsataudit - Tämä on ihan ykköshirveys ja näiden olotilojen ajattelukin saa pahan olon hiipimään pitkin kehoa. Intiassa selvisin jopa 3 viikkoa ennen kuin tauti iski (heti kun vaimo tuli, perkele...) ja Borneollakin taisi mennä n. kuukausi. Ensimmäinen pahemmanlaatuinen vatsatauti tapahtui Borneon Gunung Mulussa (http://www.reissussa.fi/2011/11/julma-paratiisi.html ja http://www.reissussa.fi/2011/11/sairastelua-ja-maiseman-vaihtoa.html) ja toinen Intiassa (http://www.reissussa.fi/2012/04/delhi-belly.html). Näiden jälkeen tosiaan seuraavien ruoka-aineiden ajattelu saa pahan olon: dosa, lassi, rusinat ja purkkinuudelit. Toivottavasti nuo ruokakammot jossain vaiheessa poistuvat, sillä pidän kyllä normaalisti kaikista em. ruuista (nuudelit poislukien...). Näitä voisi tietysti välttää sillä, että jättäisi esim. salaatit sun muut syömättä, mutta ainakaan minua ei kiinnosta jättää yhtä matkan tärkeintä elementtiä, eli ruokakulttuuria, pois pelkästään sen takia että pelkää tauteja. Vatsatauti tulee yleensä muutenkin vedestä, jota käytetään kaikkialla ruuanlaitossa, tiskauksessa, yms.



Vatsataudissa


Toipumista vatsataudista. Kuvassa on kuusamolaisten kehittämä ikiaikainen shamaanin teltta, jossa paraneminen nopeutuu jopa 40%.
Näihin tapahtumiin palattuani tajusin yhden seikan: matkoista jää yleensä parhaiten mieleen ne kaikista superimmat tapahtumat ja sitten ne kaikista ikävimmät. Eikä noissa ylläluetelluissa mitään todella ikävää ole tapahtunut, ja niin pitkään kun mitään pysyviä vammoja tai menetyksiä ei tule, voi niitä muistella jälkeenpäin naureskellen. 

Vain hetkiä ennen merisiilin kivuliasta pistoa